RATAMELONTA

Ratamelonta on yksi fyysisesti raskaimmista kestävyyslajeista, jossa veden kulkuvastus asettaa suuret vaatimukset ylävartalon kestävyys- ja voimaominaisuuksille. Laji vaatii kovaa ympärivuotista harjoittelua, voimakestävyyttä, nopeutta, aerobista ja anaerobista kestävyyttä sekä hyvää koordinaatio- ja tasapainokykyä. Ratamelonnassa käytetään kansainvälisten sääntöjen määrittelemiä kilpakajakkeja ja avokanootteja.

Ratamelonnassa kilpaillaan 200, 500, 1000 ja 5000 metrin matkoilla. Olympialajeja ovat  500 metrin ja 1000 metrin kilpailumatkat. MM-kisoissa kilpaillaan lisäksi myös 5000 metrillä ja 4x 200 metrin viesteissä. Suorat matkat eli 200 m, 500 m ja 1000 m kilpaillaan yhdeksällä melojalla 9 metriä leveillä poijutetuilla väylillä. Sen sijaan pitkät matkat (5000 m) melotaan kierroskilpailuna yleisön edessä.

Lähde: Melonta- ja Soutuliiton ratamelonnan lajiesittely

MARATONMELONTA

Laajassa mielessä maratonmelontaan voidaan laskea kaikki muutamaa kilometriä pidemmillä matkoilla tapahtuva kilpamelonta. Useimmiten kilpailumatka on reilusta kymmenestä noin kolmeenkymmeneen kilometriin, mutta myös satojen kilometrien etappikilpailuja järjestetään. 

Olosuhteet vaihtelevat suojaisista sisävesistä voimakkaasti virtaaviin jokiin ja avomereen. Yleisesti ottaen erilaisten kilpailutyyppien kirjo on maratonmelonnassa erittäin laaja. Maratonilla käytetty kalusto muistuttaa avomerikilpailuja lukuun ottamatta läheisesti ratamelonnan kalustoa, vaikka pieniä eroja toki on. Maratonilla kilpaillaan useimmiten yksiköllä ja kaksikolla, mutta joskus harvoin myös neliköllä. 

Kilpailuissa voi olla kanto-osuuksia. SM-, PM-, EM-, MM- ja maailmancup-kilpailuissa on aina kanto-osuudet. Lukuisat kanto-osuudet tuovat kilpailuun aivan uuden sävyn. Kanto-osuuksia voidaan verrata Formula ykkösten varikkokäynteihin. Jo yksin kanootista nouseminen vedessä vauhdissa ja sinne takaisin nouseminen ovat suorituksia, jotka muistuttavat lähinnä akrobatiaa. 

Kanto-osuudet ovat myös kehon nestetasapainon kannalta erittäin tärkeitä. Nestepussin poimiminen suuhun/käteen on usein sekunnin murto-osista kiinni. Jos kilpailija epäonnistuu jostain syystä tässä, on nestetasapaino huomattavassa vaarassa. Peesaaminen tuo melonnassa huomattavan hyödyn, kuten esim. pyöräilyssä. Maratonmelontakisat ovatkin useiden irtiottoyritysten sävyttämiä, koska aallon yli tiputtuaan on kilpailijan hankalaa nousta takaisin hyviin asemiin. Maratonmelonnassa on tästä johtuen lähtökiihdytys myös tärkeässä asemassa.

Lähde: www.maratonmelonta.net