Historiikin on kirjoittanut Melamajavien perustajajäsen Heikki Lahdenmäki

Muisti- ja faktatietoa Melamajavien taipaleelta

Melamajavat ry on perustettu vuonna 1978 tarkoituksella koota Porin ja sen lähiseudun melonnanharrastajat yhteen. Em. vuonna seura liittyi Suomen Kanoottiliittoon. Seuran syntysanat lausuttiin vuonna 1977 Noormarkunjoella heinäkuussa. Jokea olivat silloin melomassa Eero Vesala, Pekka Forsten sekä Heikki ja Pertti Lahdenmäki. Saman vuoden syksyllä toiminta alkoi Porin NMKY:n alaisuudessa. Puheenjohtajana Vilho Eskelinen.

Melko pian huomattiin, että itsenäiseksi pitäisi päästä. Seuran perustava kokous pidettiin Juhani Linkolan kotona keväällä 1978. Läsnä oli 16 henkilöä. Seura synnytettiin melkoiseen tyhjiöön, sillä lähimmät melontaseurat olivat silloin Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Porissa on toiminut jonkinlainen melontaseura toisen maailmansodan jälkeen muutaman vuoden, mutta sen nimestä tai toiminnasta en ole saanut mistään tietoa.

Melonnan harrastus oli seuran perustamisen aikoihin kovassa nousussa koko maassa. Suomen Kanoottiliittoon kuului vuonna 1978 kaksikymmentäneljä seuraa. Näitä rivejä kirjoitettaessa jäsenseuroja on kuusikymmentäyhdeksän. Satakunnan alueella toimii nykyään kuusi melontaa harrastavaa seuraa.

Lähivesiä valloittamassa

Nimi Melamajavat vakiintui heti alkuvaiheessa. Seuran logon suunnitteli Yrjö Tenkula. Melamajavat on synnyttänyt toisenkin melontaseuran, sillä seuran toiminnassa 80-luvun alkupuolella vaikuttanut Jukka Jalaja perusti vuonna 1984 Poosjoen Kanoottiseuran. Mainittakoon, että Jalaja ja hänen melontaparinsa Seppo Peltonen voittivat vuonna 1983 ACR:n kanoottisarjan Melamajavien väreissä.

Alkuunlähtö oli vaatimatonta. Jäseniä oli vain kourallinen, ei ollut rahaa eikä kalustoa, puhumattakaan toimitiloista. Innostus oli kuitenkin suurta ja melottavia vesistöjä riitti lähiseuduilla. Ensiksi tulivat tutuiksi Poosjoki ja Noormarkunjoki. Varsinkin Poosjoki oli meidän suosikkimme siihen saakka, kunnes se joutui ”kalataloudellisen kunnostuksen” kouriin. Jälkeenpäin ajatellen tuntuu kummalliselta, ettei Kokemäenjoella juuri käyty melomassa, ehkä se oli liian lähellä. Joen veden laatu oli myöskin näihin aikoihin vielä melko kyseenalainen. Onneksi tässä suhteessa on tapahtunut myönteistä kehitystä vuosien aikoina.

Alkuaikojen kalusto oli pääasiassa intiaanikanootteja, joita tehtiin ensin Simo Mäen omistamalla muotilla. Oman, Majava-mallisen muotin rakensivat vuoden –79 keväällä Sunniemen kartanon traktoritallissa Erkki Lahtinen, Pekka Lehtonen ja Heikki Lahdenmäki. Muotti on vieläkin käyttökelpoinen ja sillä on kuluneiden vuosikymmenien aikana tehty satoja inkkareita. 80-luvun alkuvuosina meillä oli lainassa muutamia kajakkimuotteja, joilla tehtiin koski-, poolo- ja merikajakkeja

Ensimmäiset eskimopyörähdykset uimahallillla

Ensimmäiset uimahalliharjoittelut pääsimme tekemään Nakkilan uimahallilla vuonna –82 ja siellä jo muutamat opettelivat eskimopyörähdyksen. Nakkilasta siirryttiin Ulvilan uimahalliin ja näihin aikoihin meillä oli kanoottien säilytystilana Koiviston kartanon kivinen hevostalli. Sitkeiden ja monien yritysten jälkeen pääsimme vihdoin vuonna –86 Porin uimahalliin ja sinne saatiin kanooteille teline.

Satakunnan melontakulttuuria kehittämässä Satakunnan Kanoottireitit opas ilmestyi vuonna –82 ja seuran silloinen puheenjohtaja Heikki Lahdenmäki oli mukana sen laatineessa Satakunnan Maakuntaliiton työryhmässä. Porin Soudut aloittivat vuonna-84 ja ja seura oli aktiivisesti mukana tapahtuman järjestelyissä alusta lähtien. Vuoden –84 syksyllä meillä oli kaukainen vieras, kun Walesilainen David Webb lopetti Pohjanlahden kiertonsa Poriin. Webb oli taustaltaan entinen kommandosotilas, joka oli eläkepäivinään innostunut kiertelemään kajakilla maailman meriä.

Useimmat melontakauden päättäjäiset vietettiin Noormarkun seurakunnan leirikeskuksessa Lampinjärven Onnenkalliolla. Muistissani on, että siellä sai aina erittäin maukasta hernesoppaa, josta jälkikäteiset kiitokset ehtoisille emännille. Jonakin syksynä meillä oli siellä vieraina Kajakin rutinoitunutta koskimelontajoukkoa, jolta saimme arvokasta oppia Pohjajoen koskien kuohuissa. Massatapahtumaksi paisunut Satakunnan Kansansoutu starttasi vuonna 1985. Seuramme on alusta lähtien ollut tapahtuman järjestelyissä mukana.

Melamajavat juhlii 10-vuotispäivää vuonna 1988

Seuran kymmenvuotisjuhlia vietimme Osuuspankin kerhohuoneistossa huhtikuussa 1988. Vieraita oli ainakin Poosjoen Kanoottiseurasta ja Olkiluodon Melojista. Seuraa 10 vuotta johtanut Heikki Lahdenmäki pääsi vihdoin ja viimein ”vanhuuden lepoon”, kun seuran syysvuosikokous 1987 valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Risto Luosmaan. Riston johdolla seuran toimintaan saatiin uutta vauhtia. Sittemmin hyvin suosituiksi muodostuneet keskiviikkomelonnat aloitettiin vuonna 1988 Karjarannan veneluiskalta.

Muutto Hevosluodon puimasuuliin

Vuonna 1989 Risto löysi Porin kaupungin omistaman vanhan kunnalliskodin puimasuulin Hevosluodosta Raumanjuovan rannalta. Seura vuokrasi suulin kaupungilta käyttöönsä. Paljon on töitä tehty vuosien varrella suulin kunnostamiseksi, mutta nykyään meillä on ainakin kesäaikaan hyvin toimiva ”melontakeskus”. Kaupunki kustansi vajan katon uusimisen ja oikaisun ja Kalevi Haukka ja Hannu Fager suorittivat sen sähköistämisen.

Virstanpylväitä vuosien varrelta

Suositut ja edelleen jatkuvat koululaismelonnat alkoivat vuonna 1989 ja lukuisa on se eri oppilaitosten oppilasjoukko, joka on saanut oppia melonnan jalossa taidossa vajarannassamme. Eri oppilaitosten liikunnanohjaajat ovat kiitettävästi osallistuneet melotuksiin ja nykyään useimmat hoitavat tapahtumat itse. Edelläkävijänä Kaarina Jaakonsaari.

Suomi-Meloo tapahtumaan vuonna 1992 seuran joukkue osallistui ensimmäisen kerran. Reitti kulki silloin Lappeenrannasta-Poriin. Seuran 15-vuotisjuhlia vietettiin Iijoen kuohuissa vuonna 1993. Ensimmäinen melontakoulu pidettiin vuonna 1994. Vuonna 1995 seura sai lahjoituksena kumiveneen, joka on palvellut mm. Satakunnan Kansansoudun turvaveneenä runsaat 10-vuotta ja sen ansiokkaana kippari on suurimman osan aikaa toiminut Erkki Jämsen.

Seuran 20-vuotisjuhlat pidettiin Pinomäen koululla tanssin ym. ohjelman merkeissä. Seuran ensimmäiset kunniajäset julkistettiin samassa yhteydessä. Aivan viimeisiä saavutuksia on seuran oman nuotiopaikan valmistuminen Kolmihaaraan kesällä 2007. Nimeksi annettiin ”Kymppi”.

Retkitoiminta seuran kantavana ajatuksena

Alusta lähtien retkitoiminta on ollut kantavana ajatuksena seuran toiminnassa. Lukuisat ovat ne järvet, joet ja merenrannat jotka on koluttu vuosien aikana. On tehty päivän ja kahden päivän retkiä ja yleensä kerran kesässä on melottu ns. kaukoretki, joka on suuntaunut jonnekin kauemmaksi. Ensimmäinen pidempi retki melottiin kesällä 1980 ja se suuntautui Karvianjoelle. Viiden päivän aikana melottiin Karviasta Noormarkkuun.. Sen jälkeen on käyty Inarinjärvellä, pari kertaa Ivalojoella, vietetty viikko Hossassa, Ruunaalla ja Koitajoella. Melottu Koloveden ja Puulan saarisokkeloissa ja laskettu Saarijärven reitin ja Iijoen koskia.

Jokaviikkoiset tiistairetket ovat suuntautuneet lähialueen vesistöihin. Joutsijärvi on ollut ahkerassa käytössä, samoin Karvianjoki. Viime vuosina Kokemäenjoki on ollut eniten hyödynnetty vesialue.

Kilpatoiminnan pitkä historia

Melko pian seuran perustamisen jälkeen yhdistyksen jäsenet alkoivat osallistua myös kilpailutoimintaan. Alkuvuosikymmenenä oli muodissa jokimaratoonit, joita melottiin ahkerasti. Acerbin Keino Muoniossa taisi olla ensimmäinen kohde. Vuonna 1979 startannut Lapinjokisoutu nostatti oikean maratonmelonta buumin, niin Satakunnassa kuin muuallakin maassa. Mitä kaikkia näitä olikaan: Harolamelonta, Antinmelonta Hullun-Miehen melonta, Laakonkierto, Santtiosoutu, Honkajokimelonta, Karvianmelonta, Eurajokimelonta, Noormarkunjokimelonta, ACR ym. Ainakin pari suomen mestaruutta seuralle tuli näissä kilpailuissa. Parina kautena seuran joukkue pelaili kanoottipooloa 80-luvulla.

Maijan muistiinpanot 7.10.2012

Seuran 30-vuotissynttäreitä vietettiin Kirjurinluodon kesäravintolassa (ei vielä uusittu) samana vuonna kuin Pori täytti 450 vuotta. Porin Yrittäjät lahjoittivat kaupunkilaisille ilotulituksen Kirjurinluodon kärjestä, josta saimme nauttia aivan aitiopaikalta. Juhlaväkeä oli paikalla yli 60. Tilaisuudessa palkittiin myös aktiivisesti seuran toimintaan osallistuneita. Perustajajäsenistä olivat paikalla Heikki Lahdenmäki, Harry Laine ja Heikki Virtanen. Samana kesänä järjestimme myös maratonmelonnan kaksipäiväiset SM-kilpailut. Palkintojenjaossa olivat mukana olympiakultamitalisti Kaarlo ”Kalle” Kangasniemi ja kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen.

Seuran toimijat

Puheenjohtajat:

• 1978-1987 Heikki Lahdenmäki
• 1988-1993 Risto Luosmaa
• 1994-1997 Olli Virtanen
• 1998-1999 Timo Salminen 
• 1999-2000 Pirjo Reima
• 2001-2002 Arto Ågren
• 2003-2005 Matti Ylä-Outinen
• 2006-2008 Veikko Haukka
• 2009-2012 Pirjo Tuomi
• 2013-2014 Jani Rosendahl
• 2014-2017 Jukka Suntila
• 2017- Ilkka Pylkkänen

Sihteerit:

• Kari Paavilainen
• Risto Luosmaa 
• Heikki Lahdenmäki
• Merja Virtanen
• Kimmo Laaksonen
• Ilppo Hiekkanen 
• Tuula Peltoniemi
• Jari Korpi
• Satu Häkkinen
• Arto Ågren
• Maija Rosenqvist
• Tarja Isoviita

Rahastonhoitajat:

• Jyrki Kannisto
• Kullervo Mesterton
• Harry Laine 
• Kari Paavilainen
• Mia Collander
• Kaarina Jaakonsaari
• Kalevi Haukka
• Minna Vanhatalo